Tukimateriaaleja
Tietoa käyttäjille
Tältä sivulta löydät ohjeita ja hyödyllistä materiaalia Pro Työturvan käyttäjille.
Työturvallisuusmateriaalia
Kalvosarjat
Yrityksen johdon aktivointi Työturvallisuuslainsäädäntö Työntekijöiden aktivointi
Tietoiskut
112 Ensiapu Ergonomia Kemikaalien varastointi Kemikaalit Kiire Kuulo Liukastuminen Läheltä piti Nolla tapaturmaa Nostot Palohälytys Palovammat Perehdytys Portaat Puhelin Putoaminen Robotti Sammutin Siisteys Silmät Suojaimet Sähkövaara Sähkövika Tikkaat Trukki Tulityö Valaistus Viiltohaava
Lomakkeiden esittely
Kemikaaliluettelo
Mikä se on?
Kemikaaliluettelo on lakisääteinen. Se on kauppanimen mukainen luettelo työpaikalla käytettävistä kemikaaleista. Luettelossa on oltava kemikaalien kauppanimet, varoitusmerkit, vaara- ja turvallisuuslausekkeet sekä mistä näiden kemikaalien käyttöturvallisuustiedote on saatavissa.
Työturvallisuuslain (23.8.2002/738/8§) mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työpaikalla.
Saman lain mukaan työnantajan on annettava työntekijöille työnteon kannalta tarpeelliset tiedot vaarallisista aineista.
Kemikaaliluettelo on vaadittu luettelo työpaikalla käytettävistä kemikaaleista. Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (9.8.2001/715) on säädetty työturvallisuuslain (28.6.1958/299/47§) nojalla. Kemikaalit, joille altistuminen aiheuttaa, tai saattaa aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle on merkittävä kemikaaliluetteloon.
Miksi se tehdään?
Kemikaaliluettelon tarkoitus on kartoittaa työpaikalla varastoitavien ja käytössä olevien kemikaalien riskit työturvallisuudelle. Työnantajalla ei ole oikeutta käyttää työpaikalla sellaista kemikaalia, josta hänellä ei ole käytettävissä varoitusmerkintöjä ja käyttöturvallisuustiedotetta tai niitä vastaavia tietoja.
Kemikaalien turvallinen käyttö edellyttää, että käytössä olevat kemikaalit on luetteloitu ja että niiden ominaisuuksista ja käyttöturvallisuudesta on omaksuttu tarpeellinen tieto.
Työnantaja on vastuussa kemikaaliluettelon laadinnasta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Luettelon on oltava työntekijöiden vapaasti saatavilla. Kemikaaliluettelon tärkein osa on varoitusmerkit ja vaara- ja turvalausekkeet. Oleellisimmat vaarat ovat palo- ja räjähdysvaarat sekä myrkytysriskit.
Kemikaalien terveysvaikutukset ilmenevät usein vasta pitkän ajan kuluttua altistumisesta. Asbestialtistus on tästä hyvä esimerkki.
Työturvallisuusrikkomuksesta voidaan tuomita rangaistukseen.
“Työnantaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö – terveydelle vaarallisen aineen käytössä tarvittavan käyttö-, huolto- ja muun vastaavan ohjeen antamisen – on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, työturvallisuusrikkomuksesta sakkoon”. (Työturvallisuuslaki (23.8.2002/738) 63§)
Kemikaaliluettelon ylläpitämisvelvollisuuden laiminlyöminen on säädetty rangaistavaksi, josta vähimmäisrangaistuksena on päiväsakko. Työnantaja saattaa myös joutua korvaamaan vahingon yhteisösakkona, jonka suuruus on vähintään 850 € ja enintään 850 000 €.
Mitä hyötyä kemikaaliluettelosta on?
Kun kemikaaliluettelo on kunnossa ja kemikaalien hankinta työpaikalla on hyvin suunniteltua kemikaalien riskienhallinta helpottuu. Kemikaaliluettelon ylläpitäminen ja asianmukainen päivittäminen auttaa myös välttymään päällekkäishankinnoista.
Kustannussäästöjä syntyy varastoinnissa ja käyttökustannuksissa. Luettelosta on mm. helppo tarkastaa onko varastossa kemikaaleja, joille ei enää ole tarvetta. Kemikaalikohtaiset varoitusmerkinnät, vaaralausekkeet (H- lausekkeet) ja turvallisuuslausekkeet (P-lausekkeet) auttavat ennaltaehkäisemään tapaturmia.
Tapaturman sattuessa kemikaaliluettelo on tärkeä työväline työntekijöille sekä ensiapuhenkilökunnalle hoidettaessa tapaturman uhria.
Kemikaaliluettelo toimii myös erinomaisena työkaluna uuden työntekijän työhön perehdyttämisessä. Luettelon avulla muutkin työntekijät tuntevat työpaikalla esiintyvät kemikaalit paremmin, ja osaavat myös toimia mahdollisissa vaara- tai läheltä piti tilanteissa.
Työnantajalla on kemikaaliluettelon avulla helppo kartoittaa kemikaaleille altistuvien työntekijöiden määrä. Kemiallisista tekijöistä työssä annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan työnantajalla on velvollisuus poistaa (Valtioneuvoston asetuksen 8§) tai vähentää kemiallisesta altistuksesta mahdollisesti aiheutuvat riskitekijät minimiin.
Kemikaaliluettelon avulla työntekijöiden kemikaaleille altistumisen riskit ja näistä mahdollisesti syntyvät haitat ja kustannukset saadaan tietoon. Tieto riskeistä mahdollistaa myös niihin reagoimisen. Kemikaaliluettelon pitäminen ajan tasalla antaa työnantajalle myös mahdollisuuden vaikuttaa siihen, mistä kemikaalit hankitaan. Luotettavien ja asiantuntevien kemikaalitoimittajien käyttöturvallisuustiedotteet ovat ajantasaisia. Mikäli jollakin kemikaalitoimittajalla ei ole käyttöturvallisuustiedotetta jostakin myytävänä olevasta kemikaalista, tai se on vanhentunut, työnantaja ei voi olla varma kyseisen kemikaalin turvallisuudesta työntekijöilleen.
Työterveyshuollon järjestäminen
Mikä työterveyshuolto on?
Työterveyshuollon järjestäminen on pakollista kaikille työnantajille ja yrityksille, joilla on työsopimussuhteessa olevia työntekijöitä, tai jos työnantaja on muutoin velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia (23.8.2002/738).
Yrittäjien sekä niihin rinnastettavien muiden omaa työtään tekevien henkilöiden osalta noudatetaan työterveyshuoltolakia soveltuvin osin. Toiminta toteutetaan yhteistyössä työnantajan, työyhteisön sekä työterveyshuollon kanssa.
Työterveyshuollon keskeisin tehtävä on työpaikkaselvityksen tekeminen työnantajan kanssa. Työterveystarkastusten järjestäminen työntekijöille on pieni osa tätä laajaa yhteistyötä. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan kokonaisvaltaisesti työstä aiheutuvat terveysvaikutukset. Selvityksessä arvioidaan myös työpaikan ensiapuvalmius.
Työterveyshuollon ammattilaiset ovat mukana auttamassa työnantajaa laatimaan asianmukaisesti tehdyn riskien arvioinnin, sekä työsuojelun toimintaohjelman. Työterveyshuollon asioista päätettäessä se on tehtävä yhteistyössä työnantajan ja työyhteisön kanssa työterveyshuoltolain (21.12.2001/1383) mukaisesti.
Miksi työterveyshuoltoa käytetään?
Laki velvoittaa työnantajaa hankkimaan työterveyshuollon palvelut, kun hänellä on yksi tai useampi työntekijä. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli työturvallisuuden edistämisessä, riskien arvioinnissa sekä työsuojelun toimintaohjelman laadinnassa. Työterveyshuollon asiantuntijat auttavat tekemään riskien arvioinnin ja vaarojen kartoittamisen.
Yhteistyöllä riskien arvioinnin lopputulos on kattavampi ja vähentää työstä aiheutuvia riskejä. Työterveyshuollon asiantuntijat voivat antaa kehotuksia työolojen parantamiseksi riskien arvioinnin perusteella. He myös auttavat tarvittaessa työsuojelun toimintaohjelman laadinnassa työpaikkaselvityksen ja riskien arvioinnin jälkeen. Toimintaohjelma on tiivistelmä riskien arvioinnista, työterveyshuollon työpaikkaselvityksestä ja työolojen kartoittamisesta. Toimintaohjelmassa työterveyshuollon tehtävänä on osaltaan ensiapuvalmiuden edistäminen työpaikalla. Työkyvyn tarkkaileminen työssä on myös osa työterveyshuollon tehtävää.
Kun työntekijän työkyky heikentyy, on työterveyshuollon tehtävä tukea hänen selviytymistä työssä ja edistää hänen työkykyä. Hänelle on tarjottava kuntoutusneuvontaa, tai hänet on ohjattava kuntoutukseen. Työterveyshuollon tehtävä on seurata työntekijöiden terveyttä työuran eri vaiheissa.
Mitä hyötyä työterveyshuollosta on?
Työterveyshuolto on osa työntekijöiden terveyden ja työolojen kehittämiseen pyrkivää toimintaa. Sen avulla työntekijöiden työkykyä ylläpidetään läpi koko työuran.
Työnantaja ja työterveyshuolto suunnittelevat yhteistyössä toiminnan sisällön ja toimenpiteet, jotka perustuvat työpaikan tarpeisiin. Myös työntekijöitä on hyvä kuulla toimintaa suunniteltaessa. Näin työntekijöiden työmotivaatio kasvaa.
Työnantajan muiden lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen helpottuu myös, kun työterveyshuollon kanssa tehdään aktiivisesti yhteistyötä. Yhteistyössä kartoitetaan työssä esiintyvät vaarat ja riskit, sekä niiden vaatimien toimien tärkeysjärjestys (ns. tärkeysaste) ja toteutusvaikeus (ns. vaikeusaste). Yhdessä tehden lakisääteiset riskien arviointi ja työsuojelun toimintaohjelma ovat helpommat rakentaa. Taustatyötä velvoitteiden täyttämiseksi on tehty jo laajasti työterveyshuollon työpaikkaselvityksen yhteydessä.
Työterveyshuolto pystyy työpaikkakohtaisesti ottamaan kantaa työstä aiheutuvien riskien hallintaan ja antamaan ohjeita niiden ehkäisemiseksi. Tämä auttaa työntekijöitä suoriutumaan työstään mahdollisimman hyvin ja auttaa jaksamaan työssä pidempään.
Riskien arviointi
Mikä se on?
Riskien arvioinnin tarkoitus on edistää työyhteisön työturvallisuutta. Riskien arviointi on kokonaisuus, joka aloitetaan vaarojen kartoittamisella. Tämän jälkeen arvioidaan millaiset todennäköisyydet vaarojen toteutumiselle työyhteisössä on, ja mitkä ovat niiden mahdolliset seuraukset.
Riskien arvioinnissa selvitetään mahdollisten seurausten vakavuus. Lisäksi tehdään arviointi kuinka merkittäviä esille tulleet vaarat ja niistä aiheutuvat riskit ovat.
Kun riskien merkittävyys työturvallisuuden kannalta on selvitetty on tehtävä toimet, joilla vaarojen vähentäminen saadaan lain edellyttämälle vähimmäistasolle.
Miksi se tehdään?
Riskien arviointi on pakollinen kaikille työnantajille toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta. Riskien arviointi perustuu työturvallisuuslain (23.8.2002/738/8§) työnantajan yleisen huolehtimisvelvoitteen sisältämään toimintavelvoitteeseen.
Työnantajan on tehtävä tarpeelliset toimet vaarojen vähentämiseksi ja tarkkailtava tehtyjen toimenpiteiden toimivuutta. Toimimattomien tilalle on kehitettävä uusia keinoja. Tehtyjen ratkaisujen tulee alentaa riskit lain vähimmäisvaatimusten tasolle.
Työnantaja voi toteuttaa riskien arvioinnin toimialakohtaisesti parhaiten soveltuvalla tavalla. Riskien arvioinnin toteuttaminen käytännössä vaihtelee yrityksen koon, toimialan ja sen luonteen sekä muiden erityispiirteiden mukaan. Jos työnantajalla ei ole yrityksen sisällä asianmukaista asiantuntijuutta käytössään, hänen on työturvallisuuslain mukaan käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa vaarojen ja riskien kartoittamisessa.
Työpaikan ulkopuolelta hankittava asiantuntija on useimmiten työterveyshuollon toimija. Työterveyshuollolla on oltava asiantuntijuus työssä ilmenevien vaarojen kartoittamiseksi ja niistä aiheutuvien riskien arvioimiseksi.
Mitä hyötyä riskien arvioinnista on?
Riskien arviointi on tehokas tapa lisätä työturvallisuutta.
Mitä merkittävämpi havaittu riski on työturvallisuudelle, sitä enemmän on kiinnitettävä huomiota sen vähentämiseksi tai poistamiseksi. Kun riskien arviointi tehdään yhteistyössä yrityksen päättäjien, työterveyshuollon ja yrityksen työntekijöiden kanssa (PAT-periaate) saadaan arvioinnista mahdollisimman kattava tulos. Näin löydetään varmimmin ne piilevät vaarat, jotka eivät ole olleet kaikkien tiedossa. Jos vaaraa ei tiedetä, ei siihen voida myöskään varautua.
Työyhteisön yhteistyö auttaa myös riskien arvioinnin jatkuvuutta. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa jatkuvaan työturvallisuuden tarkkailuun ja ylläpitämiseen. Työntekijät ovat myös velvoitettuja työturvallisuuslain mukaan ilmoittamaan työturvallisuusriskeistä työnantajalle.
Kun kumpikin osapuoli ymmärtää oikeutensa ja velvollisuutensa, riskien arviointi on jatkuvaa ja toimii. Riskien arviointi yhdessä työterveyshuollon, työnantajan ja työyhteisön kanssa kartoittaa laajasti työssä mahdollisesti esiintyviä terveydellisiä haittoja. Tästä koituu myös kustannussäästöjä.
Kemikaaliluettelo on erinomainen esimerkki riskien arvioinnista. Se auttaa myös työterveyshuoltoa kartoittamaan vaaroista aiheutuvia riskejä.
Hyvin tehty riskien arviointi on työnantajan tärkeä työkalu. Tapaturmia voidaan vähentää ja luoda säästöjä työntekijöiden sairauspoissaolojen vähentyessä. Riskien arviointi on työsuojelullinen toimenpide, jonka avulla laaditaan lakisääteinen työsuojelun toimintaohjelma työpaikalle.
Riskien arvioinnin tulokset tuovat toimintaohjelman laatimiseen laajan katsauksen työympäristön kehittämistarpeista ja muista toimintaohjelmassa käsiteltävistä asioista.
Työsuojelun toimintaohjelma
Mikä se on?
Työsuojelun toimintaohjelmalla kartoitetaan toimet työpaikan työsuojelun edistämiseksi. Toimintaohjelma on kartoitus työympäristön toimivuudesta ja täten ennakoivan työsuojelun työkalu.
Toimintaohjelma on työnantajan tekemä kirjallinen dokumentti, jossa asetetaan tavoitteet työyhteisön työturvallisuuden, työterveyden ja työkyvyn edistämiseksi ja ylläpitämiseksi.
Toimintaohjelmaan kirjattujen tavoitteiden on oltava sellaisia, että ne voidaan toteuttaa saman vuoden aikana. Ohjelman tarkoitus on järjestelmällisesti kehittää työyhteisön työsuojelullisia tarpeita. Oleelliset työsuojelun tavoitteet on hyvä tiivistää ohjelmaan muutamalla lauseella.
Työturvallisuuden ja työterveyden kehittämisen on perustuttava työpaikkakohtaisiin tarpeisiin. Toimintaohjelman laajuus ja sisältö määräytyvät yrityksen koon, toimialan ja työsuojelutarpeiden mukaan.
Työsuojelun toimintaohjelma on työturvallisuuslain (23.8.2002/73/9§) mukaan pakollinen kaikille työnantajille yrityksen koosta ja toimialasta riippumatta. Toimintaohjelma laaditaan työsuojelupäällikön ja työsuojeluhenkilöstön kanssa yhteistyössä. Työnantajan sitoutuminen työsuojelun toimintaohjelman tavoitteisiin on välttämätöntä tavoitteiden toteuttamiseksi.
Miksi työsuojelun toimintaohjelma tehdään?
Toimintaohjelmassa selvitetään työyhteisölle niin työnantajan kuin työntekijöidenkin oikeudet ja velvollisuudet.
Ohjelmasta tulee ilmetä mitä velvoitteita osapuolilla on työsuojelun edistämiseksi. Toimintaohjelma on molempia osapuolia velvoittava. Se voi olla yleisluontoinen tai yksityiskohtainen, mutta tärkeintä on, että se palvelee työpaikkakohtaisia tarpeita.
Toimintaohjelmaan kirjataan yhteistyössä yrityksen työympäristön mahdolliset kehityskohteet. Palo- ja pelastussuunnitelman hyödyntäminen toimintaohjelman laatimisen yhteydessä antaa työnantajalle tiedon työolosuhteista ja työympäristöstä. Toimintaohjelman työsuojelulliset tavoitteet perustuvat osaltaan myös riskien arviointiin ja sen sisältämään vaarojen kartoittamiseen.
Riskien arvioinnista saadaan tärkeää tietoa työsuojelullisista tavoitteista toimintaohjelmaa toteutettaessa. Työturvallisuus ja työhyvinvointi lisääntyvät, kun toimintaohjelmassa esitetyt tavoitteet toteutuvat. Toimintaohjelma auttaa myös kartoittamaan henkilöstön mahdolliset työturvallisuuden koulutustarpeet.
Mitä hyötyä on hyvin tehdystä työsuojelun toimintaohjelmasta?
Toimintaohjelma kannattaa laatia vasta riskien arvioinnin ja vaarojen kartoittamisen jälkeen.
Tällöin saadaan myös näkemys riskien hallintatoimenpiteiden etenemisestä ja tehokkuudesta. Työsuojelun toimintaohjelma vaikuttaa kaikilla tasoilla yrityksen toimintaan. Kattava kuva työpaikkakohtaisista kehittämistarpeista saadaan, kun toimintaohjelmaan sisällytetään myös riskien arviointi ja palo- ja pelastussuunnitelma.
Tämä edellyttää yhteistyötä työyhteisön ja työterveyshuollon kanssa. Tämän jälkeen tarpeiden kehittäminen on helppoa, kun toimintaohje on tehty yhteistyössä ja molemmat osapuolet ovat sitoutuneet sen noudattamiseen. Työyhteisön työmotivaatio ja viihtyvyys lisääntyvät, kun työnantaja huolehtii hyvin työyhteisön asioista.
Hyvin tehty toimintaohjelma ja siinä asetettujen tavoitteiden toteutuminen alentavat työnantajan kustannuksia, kun tapaturmat ja muut loukkaantumiset vähenevät. Näin työyhteisön tuottavuus ja työnlaatu parantuvat.
Pelastussuunnitelma
Mikä se on?
Pelastussuunnitelman tekeminen on lakisääteinen velvollisuus (Pelastuslaki 2011/379 ja VNa. 407/2011). (Myös muista laeista voi tulla velvoitteita pelastussuunnitelman laatimiseen tai sen sisältöön)
Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija, siis taho joka toimii ja hallitsee rakennusta, ei siis välttämättä rakennuksen omistaja.
Jos rakennuksessa toimii useita toimijoita, haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä näiden kanssa.
Pelastussuunnitelmassa on kuvattava
- kiinteistön/yrityksen vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmät
- rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyt
- asukkaille ja muille henkilöille annettavat ohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi
- ohjeet onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimisesta
- sekä ohjeet mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä
Yhtä jokaiselle yhteisölle soveltuvaa pelastussuunnitelmamallia ei ole. Lähtökohta on pelastuslain velvoitteiden tunteminen ja niihin vastaaminen. Minimivaatimus on, että pelastussuunnitelmassa otetaan huomioon lain omatoimisen varautumisen sekä tulipalojen ennaltaehkäisyn säännökset.
Pro Työturva-palvelun pelastussuunnitelman malli ei ole kevyin mahdollinen, mutta tällä tavalla tehtynä lopputulos varmasti vastaa sille asetettuja vaatimuksia niin pienessä kuin suuremmassakin organisaatiossa.
Kerran kunnolla tehtynä sen päivittäminen on jatkossa helppoa. Jokainen yhteisö laatii oman pelastussuunnitelmansa kiinteistössä harjoitettavan toiminnan, toimintaympäristön sekä ennakoitavien vaaratilanteiden perusteella.
Miksi pelastussuunnitelma tehdään?
Pelastussuunnitelmalla toiminnanharjoittaja sekä rakennuksen omistajat ja haltijat osoittavat, että he ovat varautuneet mahdollisiin vaaratilanteisiin ja että he ovat tunnistaneet rakennukseen ja toimintaansa liittyvät vaarat ja varautuneet niihin.
Mitä hyötyä on hyvin tehdystä pelastussuunnitelmasta?
Parhaimmillaan pelastussuunnitelma voi toimia yhteisön turvallisuusasiakirjana, johon on koottu kaikki yhteisön turvallisuuteen liittyvät asiat. Parasta on, jos pelastussuunnitelman laatimiseen osallistuvat turvallisuudesta vastaavien lisäksi myös rakennuksessa oleskelevat ja työskentelevät henkilöt.
Suunnitteluvaiheessa on hyvä perehtyä myös muiden vastaavien yhteisöjen suunnitelmiin. Niistä voi ottaa oppia. Pelastussuunnitelmasta löytyy perustiedot henkilökunnan, urakoitsijoiden ja vierailijoiden perehdyttämisohjelmaan. Perehdytetyt henkilöt osaavat toimia ohjeitten ja määräysten mukaisesti ja siten luoda turvallisen ja viihtyisän työyhteisön.
Pelastussuunnitelma on tärkeä myös viranomaisille. Mahdollisissa onnettomuustilanteissa heidän työtään helpottaa tieto yrityksen omista turvallisuusvalmiuksista.
Riskien arvioinnin vakavuuden ja todennäköisyyden lisäohje
Vakavuus ja todennäköisyys
Riskin suuruus muodostuu haitallisen tapahtuman todennäköisyydestä ja seurausten vakavuudesta. Seurausten vakavuus tarkoittaa haitallisen tapahtuman ihmisille aiheuttamien terveys- tai turvallisuushaittojen vakavuutta. Vaaratilanteesta voi aiheutua hyvin erilaisia ja eriasteisia seurauksia. Riskien arvioinnin dokumentteihin on syytä kirjata riskin suuruutta määritettäessä huomioon otetut seuraukset. Tarvittaessa riskin suuruus määritetään erikseen useiden eri seurausten osalta.
Seurausten vakavuuteen vaikuttavat mm. seuraavat tekijät:
- Haitan luonne (lievä / vakava)
- Seurausten laajuus (montako henkilöä loukkaantuu/altistuu)
- Haitan palautuvuus / palautumattomuus
- Haitallisten vaikutusten aikajänne (lyhytkestoinen / pitkäkestoinen)
Todennäköisyyttä ja vakavuutta voidaan arvioida eri menetelmien ja tunnuslukujen avulla. Tässä aineistossa käytetyn kolmiportaisen seurausten vakavuuden avulla voidaan haitallisesta tapahtumasta aiheutuneita seurauksia arvioida esimerkiksi seuraavassa luettelossa esitettyjen kriteerien mukaisesti
Kriteerit seurausten vakavuuden määrittämiseen
Ohjeellisia seurausten vakavuuden tunnusmerkkejä
| Vähäiset | Tapahtuma aiheuttaa ohimenevän sairauden tai haitan, joka ei edellytä ensiapuasemalla käyntiä. Aiheuttaa korkeintaan 3 päivän poissaolon. Esimerkiksi päänsärky tai mustelma. |
| Haitalliset | Tapahtuma aiheuttaa suurempia tai pitkäkestoisempia seurauksia tai pitkäkestoisia vaikutukseltaan lieviä haittoja. Edellyttää käyntiä ensiapuasemalla. Aiheuttaa 3–30 päivän poissaolon. Esimerkiksi viiltohaavat tai lievät palovammat. |
| Vakavat | Tapahtuma aiheuttaa pysyviä ja palautumattomia vahinkoja. Edellyttää sairaalahoitoa ja aiheuttaa yli 30 päivän poissaolon. Esimerkiksi vakavat työperäiset sairaudet, pysyvä työkyvyttömyys tai kuolema. |
Työterveyshuollon asiantuntemusta kannattaa käyttää erityisesti vaaratilanteiden ja niistä aiheutuvien vahinkojen terveydellisen merkityksen arviointiin.
Tapahtuman esiintymistodennäköisyys
Tapahtuman esiintymistodennäköisyyteen vaikuttavat monet seikat. Yleisimpiä haitallisten tapahtumien todennäköisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat:
- Haitallisen tapahtuman esiintymistiheys
- Haitallisen tapahtuman kesto
- Mahdollisuudet ennakoida haitallisen tapahtuman esiintyminen
- Mahdollisuudet ehkäistä haitallinen tapahtuma
Yksiselitteisiä ohjeita siitä, miten todennäköisiä eri tapahtumat ovat, ei voida antaa. Oheisessa taulukossa on kuitenkin muutamia yleisluonteisia ohjeita tässä käytetyn menetelmän avulla tehtävään todennäköisyyden määrittämiseen.
Kriteerit tapahtuman todennäköisyyden määrittämiseen
| Epätodennäköinen | Tapahtuma, joka esiintyy harvoin ja epäsäännöllisesti. Esimerkiksi kulkuteiden lattia jäätyy talvisaikaan vaarallisen liukkaaksi. |
| Mahdollinen | Tapahtuma, joka esiintyy toistuvasti mutta ei kuitenkaan säännöllisesti. Esimerkiksi purkulaitteen huollon aikana tavarat joudutaan nostelemaan hihnalta käsin. |
| Todennäköinen | Tapahtuma, joka esiintyy usein ja säännöllisesti. Säännöllinen trukkiliikenne aiheuttaa tapaturman vaaran. |
Sekä seurausten vakavuuden että tapahtuman todennäköisyyden määrittämisessä olennaista ei ole absoluuttinen tarkkuus. Yksittäisen riskin suuruutta tärkeämpää on etsiä asioille eroja kolmen eri tasoisen seurauksen ja todennäköisyyden avulla.
Riskien arviointi työpaikalla -työkirja
Lataa alta työkirja, joka on tarkoitettu oppaaksi työpaikalla esiintyvien vaarojen tunnistamisessa ja riskien suuruuden määrittämisessä. Työkirja on tarkoitettu yrityksen oman henkilöstön käyttöön ja oman työn riskien arviointiin.